Kun puhutaan kasinoista, monen mielikuva kääntyy neonvaloihin, kolikkopelien äänimerkeihin ja voitonhuumaan. Mutta harvempi pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu kulissien takana — varsinkin taloudellisesta näkökulmasta. Kasino ei ole pelkkä pelikoneiden rivi, vaan huolella rakennettu taloudellinen moottori, joka joko kiihdyttää tai kuristaa paikallisalueen kehitystä. Ja usko pois, olen nähnyt molemmat puolet.
Kasinot työllistävät, mutta millä hinnalla?
Yksi klassinen virhe, jonka kunnallispäättäjät tekevät, on yliarvioida kasinoiden työllistävä vaikutus. Totta kai, kun kasinon ovet aukeavat, tarvitaan turvallisuushenkilöstö, jakajia ja siivoojia. Mutta realistisesti — suurin osa näistä töistä on matalapalkkaisia, osa-aikaisia, eikä niistä rakenneta eläketurvaa.
Moni kaupunki on vetovoimansa nimissä suostunut ehdoin tahdoin antamaan verohelpotuksia tai säätämään rakennuskaavoja kasinoiden eduksi. Se on uhkapeli itsessään, ja usein samat päättäjät joutuvat myöhemmin selittelemään tasapainottamatonta budjettia.
Verotulojen myytti
Kyllä, kasinot maksavat veroja, mutta useampi paikallinen hallinto – sekä Suomessa että kansainvälisesti – on saanut huomata, ettei kassavirta ole läheskään niin vakaalla pohjalla kuin alkuun uskottiin.
Otetaan esimerkiksi eräs Länsi-Suomen kylä, johon rakennettiin pelihalli osana suurempaa matkailukompleksia. Ensimmäisen vuoden tulot olivat lupaavat, mutta kolmantena vuonna tuli notkahdus. Miksi? Pelaajat siirtyivät nettiin — ja nuo verot, ne valuivat ulkomaille. Kivijalkakasinoiden kilpailukyky nettipeliyhtiöitä vastaan on heikentynyt, mutta vero-odotukset ovat yhä harhaa.
Kasino matkailun veturina – myytti vai mahdollisuus?
Toinen yleinen puhdas uskomus on se, että kasino tuo alueelle turisteja. Totta kai tuo – jos kasino on tarpeeksi uniikki, hyvin brändätty ja se toimii ympäristö, ei irrallisena kiveyksenä keskellä ei-mitään.
Täsmärakentaminen toimii, hajautettu ei
Jos kasino rakennetaan osaksi kokonaisvaltaista matkailukonseptia – jossa on kylpylöitä, liikuntapalveluita ja kulttuuritapahtumia – se synnyttää oikeaa, kestävämpää taloudellista hyötyä. Mutta yksinään, ilman tätä pakettia, kasino toimii enemmänkin taloudellisena mustana aukena, joka imee alueen ostovoimaa.
Olen itse nähnyt pienissä kunnissa, kuinka paikalliset palvelut kuihtuivat, kun väki siirtyi viettämään iltojaan kasinolla. Se, mitä ensi silmäyksellä näyttää ”uuden rahan” tuomalta kukoistukselta, on tosiasiassa rahankierron keskittämistä ilman luovaa kehitystä.
Kasinoiden vaikutus asuntoihin ja infrastruktuuriin
Infrastruktuurielementit jäävät helposti varjoon, kun puhutaan kasinoiden vaikutuksista. Harva tietää, kuinka monimutkainen ruuvikokonaisuus pyörii, ennen kuin yksikään pelikone käynnistyy.
Asuntomarkkinat kokevat painetta
Kasinoalueiden läheisyydessä asuntojen hinnat saattavat joko nousta tai laskea — mutta harvoin pysyvät vakaana. Jos kasinosta tulee vetovoimatekijä, kiinteistösijoittajat ostavat alueen nopeasti, mikä nostaa hintoja ja syrjäyttää paikallista väestöä. Jos taas kasino nähdään alueena, jossa rikollisuus tai liikenteellinen kuormitus kasvaa, hinnat laskevat, eikä remontoijia näy mailla eikä halmeilla.
Palveluiden ylikuormitus
Kasino tuo tullessaan liikennettä, kulutusta, melua ja jätehuoltokuormitusta. Vesihuolto, kadunpito ja jätehuolto eivät skaalaudu itsestään. Monet kunnat ovat joutuneet pakettiin, jossa ne maksavat enemmän kasinon sivuvaikutusten hallinnasta kuin saavat takaisin veroina.
Kasinoiden sosioekonomiset vaikutukset
Tästä ei puhuta tarpeeksi selvästi. Peliriippuvuus, perheristiriidat ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat lieveilmiöitä, jotka jäävät usein piiloon virallisista raportoinnista.
Rahavirrat väärille raiteille
Jos ansaittu raha käytetään kasinossa sen sijaan, että se kiertäisi lähikaupan, parturin tai harrastuskerhon kautta, ollaan ison ongelman äärellä. Kulutuskäyttäytyminen muuttuu, ja se iskee suoraan paikallistalouteen, varsinkin, jos alueella ei ole muuten vahvaa rakenteellista tukiverkkoa.
Pelaamisen yksilöllinen tragedia, kollektiivina maksettuna
Kunnat joutuvat usein tukemaan ihmisryhmiä, jotka ovat ajautuneet taloudellisiin ongelmiin liiallisen pelaamisen takia. Sosiaalimenot kasvavat, ja se maksetaan muiden kaupunkilaisten verovaroista. Eli vaikka yksittäinen pelaaja menettää rahaa, koko yhteisö maksaa hintaa.
Lopuksi – vanhat opit pitävät pintansa
Kasinot voivat toimia taloudellisina kiihdyttiminä, mutta vain, jos ne rakennetaan pitkäjänteisesti ja osana tasapainoista suunnitelmaa. Näennäisesti loistava diili ei ole useinkaan sitä, miltä se näyttää laskentataulukossa. Talous ei ole vain numeroita, vaan syy-seuraussuhteiden jatkuva virta.
Käytännössä paras mittari on edelleen yksinkertainen: lisääkö kasino paikallisten ihmisten hyvinvointia merkittävästi ja kestävästi? Jos vastaus on ei, on parempi painaa jarrua. Kasino ei ole kultakaivos, vaan koneisto, joka joko pyörii tehokkaasti — tai nielee enemmän kuin antaa. On myös hyvä huomioida erilaisten nettikasinoiden vaikutus pelaamiseen, sillä ne tarjoavat myös kilpailukykyiset mobiilikasinot.
Jos tätä ei ymmärrä, pelaa vaarallista peliä paikallistalouden ehtymättömällä luottokortilla. Aina ei tule voittoa, eikä rahoja saa takaisin.
